Volvo 245 Turbo IC Aut. -projekti

Taas uusia projekteja esillä eli 245 farkun turbottaminen Volvon R-sport turbosarjalla varustetulla koneella. Yhteistyössä tietenkin:

Ja tähän heti alkuun kiitokset Oksasille aivan mahtavasta työstä ja kaikesta avusta mitä sain osakseni tässä projektissa. Ilman teitä tämä projekti olisi tuskin koskaan toteutunut, joten kiitos vielä kerran!

Ihan kun muutenkin ei olisi tarpeeksi tekemistä, niin pitää tunkea vielä koneenvaihto-projektia ja turboa viimeiseenkin vapaaseen aikaan. 245 farkun turboprojekti oli muhinut mielessä jo jonkin aikaa. Alunperin tarkoituksena oli asentaa "vain" R-sport turbosarja B200K koneeseen, mutta kun löytyi Volvo 242 ja täydellinen B19 AT kone välijäähdyttimellä, niin suunnitelmat muuttuivat kertaheitolla. Täillä koneella oli nimittäin ajettu vain n. 5 000 km ja oli Volvoexpertin eli Matti Järvisen käsialaa vuodelta 2001. Niin, ja turbon asennuksen jälkeen muutoskatsastuksessa saattaa Volvo Auto Oy Ab:n myöntämä lupalappu olla tarpeen.

Melkoista salakieltä

Seuraavaksi piti miettiä ennen 242:n ostopäätöstä miten saada kone vaihdettua 242:sta 245 farkkuun?! Siinäpä pulmaa kerrakseen. Sen totesin heti etten yksin pysty näin suureen operaatioon ja vaikka pystyisinkin niin aikaa menisi tuhottomasti. Hetken tuumailtuani päätin ottaa yhteyttä Oksasen "virityspajalle" ja tiedustella mahdollisuuksia kyseiselle hommalle. Paikka sijaitsee Hauholla, joten matkaa ei tulisi kun vajaat 140 km Helsingistä. Siinä sitten vaihdeltiin viestejä puolin ja toisin toukokuun lopusta kesäkuun alkuun sekä tuumailtiin mitä kaikkea projektiin kuuluisi. Päiväksi saatiin sopimaan lauantai 14.6 jolloin projekti sitten vihdoin toteutuisi. Ja ei kun Tuusulaan 242:sta hakemaan...

242 -82 TIC kuvia

Noh, tässä välissä kävin "muuten vain" katsomassa yhtä 244GLE -82 R-sport turbovolvoa. Ja niinhän siinä kävi että auto tuli ostettua lähinnä uuden Mitsun ahtimen, Virgojen ja pienten lisämittareiden takia. Tämä osoittautui erittäin hyväksi valinnaksi, sillä tästä autosta saatiin ahdin myöhemmin kuvatun ongelman takia.

244 -82 GLE kuvia

Maagisen lauantaipäivän lähestyessä piti sitten miettiä, että mitä kaikkea sitä pitää ottaa mukaan. Hauholta olisi turhan pitkä matka lähteä takaisiin Helsinkiin osia hakemaan... Muistilistaa piti tehdä, sillä muuten jotain unohtuisi aivan varmasti. Mukaan lähti kunnioitettava määrä tavaraa ja välineitä mm. moottoriöljyä mobil 4l 5w-50 + suodatin, automaattilaatikon öljyä 4 x 1l, automaatin "kick down" kilkkeet 244:sta, jäähdytysnestettä, Mitsun ahdin varalle, 3” putki + kannattimet, seosmittari + Lambda-anturi, letkua, sähköjohtoa, bensaputkea, klemmareita, liittimiä, putkea, haalarit, hanskat, työkalut, pakki, hylsyt, aj.lamppu, jne... Kaikkea mahdollista siis mukaan mitä ikinä saatettaisiin tarvita.

Muutamia poimintoja...

Lauantai aamu koitti aurinkoisena ja kesäisenä ainakin Helsingissä. Kello 6.30 tienoilla starttasi täyteen lastattu paketti autoja ja tavaroita kohti Hauhoa. 242:n oli lastattu ja kiinnitetty trailerille valmiiksi jo perjantai-iltana, joten lauantaina aamulla ei tarvinnut kun kääntää farkussa virta-avainta ja nostaa jarrua ;-).

Matka Hauholle sujui ongelmitta ja tie perille asti löytyi hyvin, kun oli kunnon ajo-ohjeet ja kartat mukana. Ensiksi laskettiin 242:n alas trailerilta ja käytiin tietty ottamassa pienet koeajot autosta. Vähän siinä mietittiin ja tuumailtiin asioita aluksi. Sitten haalarit niskaan ja hommiin. Ensiksi otettiin 242:n työn alle. Teemun kanssa hoidettiin suurimmaksi osaksi moottoritilan purkaminen, Tomin hoitaessa auton alta vaihdelaatikon osien irrotuksen. Tässä ei ollut suurempia ongelmia, paitsi vaihdekepin alakiinnikkeen irrotus, jonka aikana auton alta kuului todellisia "työn ääniä" ;D. Taisi siinä pari kolme tuntia tuhraantua ja moottori nousi vaihdelaatikon kanssa pois 242:n keulalta.

Sitten kun moottori oli esillä niin tiivistettiin venttiilikopan kiinnitys ja katsottiin mikä nokka sieltä löytyi ja A-nokkahan se oli. Öljyt vaihdettiin myös, olisipa öljynsuodatin aina näin hyvin esillä...

Sitten alkoikin farkun moottorin purkaminen. Heti ensimmäiseksi ongelmaksi osoittautui maskin ja jäähdyttimen välinen pelti, joka on näissä hieman uudemmissa malleissa pistehitsattu kiinni. Ei siinä auttanut kun porata reiät ja naputella pelti pikkuhiljaa pois paikoiltaan. Vanha pakoputki piti katkaista laikalla poikki, että sen sai pois alta. Ja sama juttu laatikon vaihteenvalitsimen kiinnityksen kanssa, hieman sai tapella ennen kuin aukesi. Muuta ongelmaa ei tainnut ollakaan, joten toinen kone nousi myöhään iltapäivällä pois Vollen keulalta.

B200K + AW70/71

Automaattilaatikossa oli metallissa kohokirjaimilla mallimerkintä 03 - 71 ja taas tyyppikilvessä 03-70?! Ota siitä sitten selvää kumpi malli on kyseessä.

Sitten seuraavat haasteet ellei jopa ongelmat. Käsivalintaisessa vaihdelaatikossa on moottorin kampiakselin päässä silmälaakeri. Automaattilaatikon ollessa kyseessä on moottorin kampiakselin päässä holkki jolla laatikko ja moottori keskitetään toisiinsa. Joo-o ja millähän konstilla nämä saisi vaihdettua? Noh, Tomihan sen oivalsi eli todellinen hipo ratkaisu, jota vastaavaa oli hänellä myös töissäkin käytetty. Vaseliinia reikä täyteen ja sopivalla tulpalla ja vasaralla kun lyö, niin vaseliini puristuu holkin/laakerin taakse ja pakottaa kappaletta aina hieman eteen- eli ulospäin. Uskomatonta mutta totta, käsikäyttöistä hydrauliikkaa todella. Hyvä Tomi ;-). Eli tähän saatiin tuhrattua ylimääräistä aikaa.

Luovuttaja ja vastaanottaja...

Seuraavaksi pieni hankaluus, kun pakoputken laippa on hitsattu kiinni itse ahtimeen (sauma, kuva alla). Olikin sitten hitsattu sen verran lahjakkaasti kiinni periaatteella, ettei sitä ikinä tulla irrottamaan, joten päädyttiin suosiolla Mitsun ahtimen asennukseen. Onneksi sellainen oli mukana, muuten olisi joutunut sovittamaan 2,5" "downpipeä" ja 3" putkia toisiinsa. Eihän se Mitsussa kiinni oleva pakosarja tietenkään heittämällä mennyt moottorin pakosarjan pultteihin. Niitäkin piti taivuttaa pitkällä putkella varovasti, jotta pakosarja saatiin sopimaan paikoilleen.

Mitäs muuta... Ohjaustehostimen kiinnitysjalka on B200/230 koneessa eri paikassa kun B19/21/23 koneissa. B200 koneen kiinnitysjalka on ylempänä kuin B19 koneessa. Saihan sen kiinni samaan paikkaan B19 koneeseen missä se oli ollut B200 koneessakin mutta yksi kiinnike jäi ilman kiinnitystä, muttei se menoa haittaa. Kaasuvaijeri oli liian pitkä, mutta kun imusarjan kiinnikkeen käänsi toisin päin saatiin sekin sopimaan. Kick Down vaijeri oli myös liian pitkä, joten siihenkin täytyy keksiä jotain. Tuulilasin pesunestesäiliökin pitää siirtää toiseen paikkaan. Kärjetön sytytyskin piti vaihtaa eli tavallaan pitää moottoreiden omat osat ominaan.

Viimeisen päälle olevaa kärjetöntä sytytystä ;D

Sitten vain automaatti AT:n perään ja tiputettiin kone farkun keulille. Samaa näpräämistä ja osien paikoilleen laittamista käänteisessä järjestyksessä. Muutama uusi johdotus sytytykselle piti laittaa, auton rintapellissä oleva moottorin johdotuksen kytkentä sentään kävi suoraan. Lopussa vielä 3" putkisto päätti olla hankala ja saatiin taistella vielä kalkkiviivoilla senkin kanssa...

No niin kaikki valmista? Hieman jännitti ensikäynnistys, mutta kappas vain. 4.25 sunnuntai aamuyöllä hörähti B19 AT IC käymään laakista farkun keulalla! Oli siinä työporukalla suut messingillä; pojat, me tehtiin se! Käytettiin moottori lämpimäksi ja tiiviiltä näytti, vuotoja ei ilmennyt. Ahtoja oltiin hieman nostettu jo aikaisemmin ja käännettiin Strömpästä vielä seoksiakin rikkaammalle. Pieni koeajo ja hyvin tuntui kaikki toimivan.

Vanha B200K

Ja uusi B19 AT IC

Lopuksi tavarat sekä työkalut läjään ja matka kohti Helsinkiä alkoi 5.30 tienoilla. Paluumatkalla pitikin sitten pysähtyä pari kertaa happihyppelylle ja jumpalle, ettei sentään rattiin nukahdeta kun on uusi moottorikin konepellin alla. 7.30 Pysähtyi farkku kotioven viereen ja suihkun kautta suoraan nukkumaan...

Ohjeita

Loppukommentit:

Kannattiko? Kyllä, ehdottomasti! Liikkuu farkku nykyään aika sutjakkaasti vaikka AW70/71 onkin koneen jatkona. Lienee myös hieman harvinaisempi yhdistelmä kyseessä. Aikataulu meni pitkäksi pahemman kerran. Rehellinen moottoreiden swappi olisi ollutkin yksinkertaisempi asia. Mutta tässä kun joutui kikkailemaan laatikoiden ja ahtimien yms. asioiden kanssa niin pitkäksi meni. Aikaa kun ei ollut tätä enempää käytettävissä ja sunnuntaina piti jo iltapäivällä olla töissä. Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt olla ainakin pari päivää aikaa tälle hommalle. Lauantaina oltaisiin tehty hommia iltaan asti ja sen jälkeen juotu pari kaljaa sekä puhuttu tovi potaskaa. Sunnuntaina aamulla oltaisiin jatkettu homma sitten loppuun asti. Nyt alkoi olla loppuvaiheessa aamuyöllä jo aika piipussa.

Oksasen talleilla oli todella mukavaa vierailla tämän projektin tiimoilla. Siellä oltiin todella ystävällisiä meikäläistä kohtaan, tarjottiin murkinaa ja kahvitkin. Erittäin ystävällistä ja vieraanvaraista täytyy myöntää. Hieman toisenlainen ilmapiiri Hauholla kun täällä kiireisessä pääkaupungissa. Aika "Extreme" projektihan tämä oli, mutta kyllä siitä selvittiin, kun oli näin hyvät ja asiantuntevat joukot hommassa mukana. Suuret kiitokset tästä urakasta ja kaikesta muustakin!

Toni